Miksi kesä aina viilettää niin kovaa vauhtia ohi? Tämäkin kesä meni taas yhdessä hujauksessa.
Kun lapsilla alkoi kesäloma, suunnistin minä kahdeksi viikoksi Kajaaniin opintojen pariin ja mies jäi lomailemaan lasten kanssa. HEI! AJATTELE! Kokonaiset K A K S I viikkoa ihan vain minä! Aika harvinaista, nautin kyllä täysiä. Meillä oli ensin kasviviikko. Kävimme läpi erilaisia kasveja (nyt tunnistan jo suurimman osan tienpientareilla kasvavista JEE! :) ) ja meillä oli ensimmäiset keruukoulukset, joiden myötä saimme ensimmäiset merkinnät kerääjä-rekisteriin. Pääsimme myös kokkailemaan ruokaa villiyrteistä ja opettelimme mm. tekemään pastaa ihan alusta asti. Perjantai "huipentui" sitten yrttitenttiin. Läpi meni :)
Seuraavalla viikolla oli vielä toinen keruu-koulutus sekä opettelimme valuttamaan pihkaa, keräämään tuohta ja käyttämään raivaussahaa. Ajatus oli, että kun pääsen kotiin, niin laitan heti pihkaa valumaan kokeeksi parista puusta sekä otan tuohta parista koivusta, jotka on tarkoitus kaataa, mutta arvaa olenko kerinnyt. No en! Onneksi ensi vuonna tulee taas uusi kesä ja olkoon ne nyt sitten ensi kesän TO DO -listalla :D
 |
Pihkan valutusta
|
Villiyrttejä olen sentään kerennyt napsimaan talteen jonkin verran ja koululla ollessa oli kiva, kun pystyi iltaisin tehdä tuotekehityskeittiössä omia hommia. Koululla on iso kuivuri, kotona vain uuni toistaiseksi, joten hyväksikäytin tietenkin mahdollisuutta kuivata yrttejä kunnon kuivurissa.
Ajattelinkin tässä postauksessa hieman paneutua paremmin tuohon villiyrttien keruuseen.
Ennen luontoon lähtöä on tietenkin hyvä palauttaa mieleen ne jokamiehenoikeudet. Ne löytyvät mm.
täältä.
Omaan käyttöön kerättäessä on tietenkin jokaisen oma asia, minkälaista hygieniatasoa noudattaa, mutta kaupallisessa keruussa kaikki on tarkempaa. Puhtaat ja suojaavat vaatteet (mahdollisesti myös ötököiltä suojaava varustus), maastoon sopivat jalkineet, päähine ja elintarvikekäyttöön soveltuvat hanskat. Hyönteismyrkkyjen käyttö on kiellettyä. Sakset ovat hyvä apuri keruussa ja niidenkin tulisi tietenkin olla puhtaat. Mukaan tarvitaan myös keruuastia. Paperipusseihin on hyvä kerätä villiyrtit ja niiden kantamiseen on hyvä olla jokin kori tai keruuvakka mukana. Hanskoja kannattaa tietenkin olla useammat mukana. Mukaan kannattaa varata myös jonkinlaisia käsienpuhdistusliinoja ja tietenkin vesipullo, jottei nestehukka pääse yllättämään. Varustuksessa kannattaa myös huomioda se, asettaako kerättävä kasvi jotain tiettyjä erityisvaatimuksia varustuksen suhteen. Nokkosta keräämään lähdettäessä ne yhdet kumihanskat eivät vielä riitä ja muunkin vaatetuksen tulisi olla sellainen, etteivät nokkosen piikit pääse polttamaan läpi.
Kun sopiva varustus löytyy, voidaan lähteä maastoon. Paras aika kerätä villiyrttejä on poutainen sää. Kasvit eivät saisi olla märkiä kerättäessa, vesisateella ei siis keruuhommiin kannata lähteä eikä välttämättä vielä kovin aikaisin aamusta, jos yöllä on ollut kovin kosteaa. Keruupaikan pitäisi olla "puhdas". Ei siis heti autotien vierestä, ei ulkoilureittien eikä yleisten polkujen vierestä. Myös peltojen ja golfkenttien kanssa kannattaa jättää etäisyyttä. Myös tässä asiassa kannattaa pitää mielessä kerättävän kasvin erityisominaisuuksia. Jotkut keräävät itseensä helpommin esim. raskasmetalleja kuin toiset. Yksi esimerkki on myös nokkonen, joka kerryttää itseensä nitraatteja. Eli mistään kovin reheviltä (huussien, navetoiden yms.) paikoilta ei nokkosta kannata mennä keräämään.
Nyt on siis oikeanlaiset varusteet ja sopiva keruupaikka, eikun siis nauttimaan keräämisestä! :) Vielä kerätessä kannattaa muistaa kiinnittää huomiota hyvään ergonomiaan ja mahdollisesti vaihdella asentoja. Ja tietenkin mikä tärkeintä, kerätä vain sellaisia kasveja mitkä tunnistaa.
 |
| Voikukka on varmasti yksi tunnetuimmista villiyrteistämme | | | |
|
Mikäli teet kaupallista keruuta, määrittelee ostaja sinulle laatukriteerit. Pääsääntöisesti tietenkin kerättävien yrttien tulee olla puhtaita, ehjiä ja terveennäköisiä. Usein myös pienet versot ovat parempia kuin jo isommaksi hurahtaneet yksilöt.
Keruun jälkeen pitää yrtit tietenkin säilöä. Voit ne pakastaa sellaisenaan, vakuumipakkaaminen vie vielä vähemmän tilaa pakastimesta. Kuivaaminen on myös yksi tehokas tapa saada yrtit säilymään. Voit kuivata ne kuivurissa, uunissa tai ihan huoneenlämmössä, riippuen myös hieman kasvista. Jotkut eivät kestä kuivurin tai uunin lämpötilaa vaan ihan huoneenlämpö on riittävä. Tavallisin yrttien kuivaukseen käytetty lämpötila on +30-40 astetta. Muista kuitenkin, ettet kuivaa yrttejä auringonvalossa. Tämä haihduttaa niistä vitamiineja ja kivennäisaineita sekä haalistaa värejä.
 |
| Yrttejä kuivumassa kuivurissa |
|
|
Yrtit ovat kuivia, kun ne selvästi murentuvat ja rapsahtelevat kädessä. Tämän jälkeen ne pakataan tiiviisiin purkkeihin ja laitetaan pimeään säilöön. Lasipurkkeihin pakatut yrtit olisivat mielestäni niin kauniita avohyllyllä keittiötä koristamassa, mutta ne säilyvät paljon paremmin pimeässä.
Joihinkin yrttehin, tai no miksi ei useimpiinkin, voi hakea lisämäkua fermentoimalla. Fermentoimalla saadaan lisättyä lehtien vaikuttavien aineiden pitoisuuksia, kitkerät parkkiaineet hajoavat ja tilalle muodostuu aromiaineita.
Tapoja on varmasti monia, mutta tässä minun hyväksi havaitsemani tapa. Kerätyt lehdet jätetään ensin huoneenlämpöön nihkeytymään pariksi kolmeksi tunniksi. Tämän jälkeen otan leikkulaudan, jonka päälle laitan leivinpaperin. Leivinpaperin päälle tulevat nihkeytyneet yrtit ja riippuen yrttien määrästä, joko taitan leivinpaperin yrttien päälle tai otan siihen uuden leivinpaperin. Sitten vain kaulitaan, jotta lehtien rakennetta saadaan rikki. Kaulimisen jälkeen vielä puristelen ja vääntelen lehtimassaa kädessä. Tarkoitus on siis saada lehtien solurakenne mahdollisimman hyvin rikkoutumaan ja niissä oleva neste vapautumaan. Tämän huomaa yleensä jo selvästi tuoksun voimistumisena. Tämän jälkeen usein vielä hieman hienonnan yrttejä veitsellä. Tämän jälkeen ne laitetaan lasipurkkiin ja kansi kiinni löyhästi, koska fermentoinnissa tarvitaan happea. Lasipurkin olen kotona laittanut +35-asteiseen uuniin ja antanut olla yön yli. Fermentoinnin pituus vaikuttaa kasvin väriin ja fermentoinnin pituutta säätelemällä vaikutetaan myös siis aromin vahvuuteen. Itse olen nyt pitänyt vain tuon yön yli ja se on ollut minulle riittävä. Tänä aikana lehdet siis tummuvat ja tuoksu selvästi voimistuu ja muuttuu. Kun haluttu fermentointiaste on saavutettu, täytyy yrtit vielä kuivata. Itse olen sen tehnyt uunissa (koska kuivuri on vasta nyt tilauksessa) +35-asteessa. Fermentoidut yrtit kuivataan samalla tavoin kuin ihan normaalitkin yrtit ja niiden pitää olla täysin kuivia, jotta ne säilyvät. Säilytys tapahtuu tiiviissä purkeissa pimeässä.
 |
Lakanlehtiä kaulittavana
|
 |
| Soluneste on selvästi lähtenyt liikkeelle |
|
 |
| Vielä kädessä rullailua, jotta solurakenne saadaan kunnolla rikki |
|
 |
Koulussa kuivattuja yrttejä lähdössä kotiin. Pusseihin merkitty kaikki oleellinen tieto.
|
Tältä vuodelta alkaa yrttien keruu ajat olemaan ohi, mutta onneksi se kevät tulee taas ensikin vuonna. Silloin kädet syyhyten näillä ohjeilla villiyrttejä keräämään :) Onneksi sienimetsälle pääsee vielä ja sieltä voi kantaa vaikka värjäyssieniä kotiin.
